AJANKOHTAISTA 27.1.2012
RoadShow käynnistyy ensi viikolla. Tiimin PP- esitys on laitettu tänään ROADShow / aineistot -sivulle. Hanna Kontiolta saamme ensimmäisen tilaisuuden jälkeen palautetta, miten materiaali toimi.
Esityksen apulomaketta en tallenna tässä vaiheessa wiki -sivuille vaan täydennämme sitä sähköpostiverkostona.
terveisin Hellevi

Tiimin kehittämistehtävät

Tiimin jäsenet (2-4 hengen pienryhmissä ) kokoavat yhteen hankkeessa eri koulutuksen järjestäjien toimesta kokeiltuja ja kehiteltyjä hyviä käytäntöjä seuraavista aihealueista:
Työpaikkaohjaajakoulutus
Opettajien työelämäosaaminen
TOP-verkkopalvelu
Työssäoppimisen rakenteet
Yhteistyön rakentamisen keinoja

Ajankohtaista työelämän tukemisen tiimin jäsenille lokakuussa 2011:
Muistiosta 3.10.2011 löydät toimintasuunnitelman lokakuulle 2011. Seuraava ACP-palaveri pidetään 7.11.2011 klo 13-15.

Ajankohtaista työelämän tukemisen tiimin jäsenille syyskuussa 2011:
Murikan tiimileirillä sovimme, että kaikki tiimin jäsenet haastattelevat oman alueen työelämän edustajia 23.9. mennessä.
Lue tältä sivulta löytyvä muistio Murikan leiriltä, josta löydät tarkempia tietoja ajankohtaisista asioista ja yhteisesti sovituista tehtävistä.

Haastattelun tulokset tuodaan 23.9. mennessä Yhteistyön rakentamisen keinoja -sivulle ja Hellevi tekee niistä koosteen 3.10. 2011 pidettävään ACP-palaveriin.






Tiimin vetäjä: Hellevi Tervo, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/Lapin ammattiopisto p. 020 798 4364 hellevi.tervo at lao.fi

TYÖELÄMÄN TUKEMISEN TIIMIN JÄSENET


1. Tiina Teräs ja Sanna Hosio, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä, Omnia
2. Bror Jacobson, YA Yrkesakademin i Österbotten
3. Sirkka-Liisa Frantti / Salon seudun koulutuskuntayhtymä, Salon seudun ammattiopisto
5. Tomi Huovari ja Pasi Korkiakoski Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä/NAO
6. Leena Happonen, Kainuun ammattiopisto, KAO
7. Erkki Saari ja Sari Haglund, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, KPKY
8. Hanna Kontio Vantaan ammattiopisto, Varia
10. Miika Vaarasuo ja Ari Alvasto; Ylä-Savon ammattiopisto,YSAO
11. Marika Peuraniemi , Pirkanmaan ammattiopisto, Pirko
12. Heidi Sihvonen ja Maarit Kuosa, Koulutuskeskus Salpaus
13. Ari Ruusuranta, WinNova
14. Hellevi Tervo, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, Lapin ammattiopisto, LAO, tiiminvetäjä
15. Veli-Matti Niemelä ja Pirkko Esko-Asiakainen, Hyria
16. Heli Råglund, Helsingin kaupunki (Helpa)
17. Jenni Heinineva, Keskuspuiston ammattiopisto

















http://www.ekauneus.edu.hel.fi/hiusala.htm

Paluu Tiimiverkosto-sivulle
Numero
Oppilaitos
Osallistuja
Miten hankkeessanne työelämän tukemista kehitetty?
Minkälaisia malleja, käytänteitä tai työkaluja on luotu?
Minkälaisia jatkosuunnitelmia on työelämän tukemiseksi?
Lisätietoja
1.
Omnia
Tuula Siven
kevät 2011
Tiina Teräs
syksy 2011
Omnia: Eri koulutusalojen yhteiset työpaikkaohjaajakoulutukset oppilaitoksessa ja työpaikoilla
Opettajien työelämäjaksot
Sote:
Koulutuspäälliköt vastanneet työelämäyhteistyöstä ja työssäoppimispaikkojen hankinnasta.
Ennen hankkeen aloitusta käyty keskustelut Kirkkonummen ja Espoon päivähoidon vastuuhenkilöstön kanssa.
Työssäoppimispaikoille tiedotettu toteuttamistavasta. Työssäoppimispaikat voineet päättää, mikäli haluavat ottaa laajennetun työssäoppimisryhmän opiskelijan
Työpaikkaohjaajat kutsuttu oppilaitokseen, jossa käyty läpi opintojen etenemistä. Opiskelijat ovat olleet mukana tilaisuudessa.
Työssäoppimispaikoille tiedotettu kirjallisesti, mitä tehtäviä opiskelijoilla on (teoria, joka opiskellaan työpaikoilla, mutta josta päävastuu opettajilla).
Lisätty ylimääräinen ohjauskäynti.
Työssäoppimisjakson jälkeen pyydetty palautetta kaikilta osapuolilta (opiskelijat, ohjaajat, opettajat).
Työssäoppimisen laadun yhtenäistäminen Omniassa:
Työssäoppimisen koordinaattori
Top-verkkopalvelun kehittäminen
Opettajien työelämäjaksot
Säännölliset koulutusalojen yhteiset työpaikkaohjaajakoulutukset.
Työpaikoilla tapahtuvat koulutukset
Sote:
Ohjaajatapaamiset
Yhteiset projektit
Palautteiden ottaminen huomioon toiminnan kehittämisessä.

2.
YA! Yrkesakademin
Bror Jacobson
a) Personliga träffar mellan arbetsgivare/arbetsplatshandledare och IA-handledare/lärare. Innehållet: Allmänt om projektet, Typer av studerande; starka (spetskompetens), svaga (praktiska arbetsuppgifter+ökad handledning).
b) Kartläggning av arbetplatserna (arbetsuppgifter som motsvarar läroplanen) och möjligheterna med utvidgad IA.
c) Utbildning av arbetsplatshandledare. Alla platser som tar emot studerande ska ha utbildade arbetsplats-handledare.
d) En stor del av resursena (ca 50%) har använts av lärare till extra handledning av studerande för att samtidigt underlätta och stöda arbets-platshandledarnas arbetsuppgifter.
Målet att utveckla, testa, dela ut samt förädla modeller, tillvägagångssät, processer, verktyg för att ytterligare utveckla möligheterna för lärare att intensifiera samarbetet med arbetslivet. Man lära sig av varandra (skola-arbetsliv). Hjälpmedel kan vara sociala medier. Lärarna ges resurser till att utveckla sociala medier för att stöda och effektivera inläningsperioders planering, handledning och bedömning. Lärare, studerande, arbetsplats-handledare gör tillsammans kompletteringar i den personliga studieplanen, Lärare besöker arbets-platserna oftare samt under en längre period/ tidpunkt jämfört med vanlig inläning i arbetet. Bl.a. utväderings-/bedömningsdokument samt yrkesprovskriterier diskuteras. Tyngdpunkten ligger på handledningen av de studerande samt givande av positiv feedback.

3.
Salon seudun ammattiopisto
Sirkka-Liisa Frantti
Hotelli-, ravintola- ja catering-ala
Uuden opetussuunnitelma mukasesti opiskelevien opiskelijoiden ensimmäisen vuoden työssäoppimista on laajennettu kolmesta opintoviikosta seitsemään opintoviikkoon.
Toteutettu työpaikkaohjaajakoulutusta. Toteutettu opettajan työelämäjakso, jonka aikana uuden opetussuunnitelman tutkinnonosia, näyttöjä ja arviointikriteerejä avattu työpaikkaohjaajille. Lisäksi yhdessä työelämän edustajien kanssa kehitelty ammattiosaamisen näyttöjä ja näyttösuunnitelmia työelämän vaatimukset ja opsin tavoitteet huomioiden.
(Laakerihankkeessa)
Syksyllä 2010 järjestetty sisäinen arviointi työssäoppimisen ja näyttöjen onnistumisesta. Arvioinnissa haastateltiin toisen ja kolmannen vuoden opiskelijaryhmiä, tyopaikkaohjaajaryhmää ja opettajaryhmää.
Työelämän kanssa yhdessä on laadittu kolmeen tutkinnonosaan näyttösuunnitelmat, yhteistyö on tiivistynyt ja on laadittu lyhyehkö, selkeä ohjeistus työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen tehtävistä ja vastuualueista opiskelijalle, ohjaajalle ja opettajalle (opettajan työelämäjaksolla).. Lisäksi on laadittu työssäoppimisen palautekyselylomakkeet opiskelijoille sekä ohjaajille.
Toisen opettajan työelämäjakso, jonka aikana on tarkoitus kehitellä näyttösuunnitelmat vielä puuttuviin tutkinnonosiin yhdessä työelämän kanssa.
Ohjaajakoulutusta jatketaan syksyllä.
Syksyllä 2011 vertaisarviointi työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta yhdessä Turun ammatti-instituutin kanssa (vertaisarviointiprojektissa).
Verkko-info paketti oppilaitoksen ulkoisille sivuille opiskelijoille ja työpaikkaohjaajille.
sirkka-liisa.frantti@sskky.fi
4.





5.
Nivalan ammattiopisto
Tomi Huovari
Logistiikka: On tehty työpaikka-analyysejä työssäoppimisen laajentamisen kartoittamiseksi. Työpaikkaohjaajien kanssa (työpaikoilla) on kartoitettu osaamisvaatimuksia to-jaksolle sekä perehdytetty työpaikkaohjaajialaajennetun työssäoppimisen sisältöihin ja työssäoppimisen arviointiin.
Nivalan ammattiopisto: Työpaikkaohjaaja koulutuksen verkkokurssi.
Opettajien työelämäjaksot "pyörivät" koko ajan.

6.
Kainuun ammattiopisto
Leena Happonen
a) KAO:ssa on meneillään 10 kk kestävä TOP-valmentaja - kokeilu marata-alalla. Valmentaja toimii linkkinä, tukena ohjaajien, opettajien ja opiskelijoiden välillä. (Tavallaan TOP - koordinaattori). Painopisteenä on erityisopiskelijoiden laajennetun työssäoppimisen kehittäminen, ohjaajien ja opiskelijan tukeminen.
b) Työelämän edustajat ovat ottaneet TOP-valmentajan tavallaan "koululla olevaksi omaksi edustajakseen", johon hyvin mielelään otetaan yhteyttä.
c)) Ohjaajakoulutuksissa on käsitelty laajennetua työssäoppimista. On keskusteltu laajennuksen toteuttamisesta eri yrityksissä / eri aloilla. On käyty läpi sisältöjä, joiden opiskelu katsotaan soveltuvan hyvin työpaikoille.
d) Verkko-ohjausta, sähköistä päiväkirjan käyttöä lisätty, työpaikkaohjaajia aktivoitu sen käyttöön.
- jatkuvaa ohjaajien täydennyskoulutusta + peruskoulutusta
- kerättyjen palautteiden hyödyntämistä: opiskelijoiden ja ohjaajien antamien palautteiden analysointia ja niiden pohjalta tehtävää kehitystyötä. Aloitettu säännölliset, työelämän kanssa pidettävät alakohtaiset palautepalaverikierrokset.
leena.happonen@kao.fi
7.
Kokkolan ammattiopisto
Erkki Saari



8.





10.
Ylä-Savon ammattiopisto
Unto Kauppinen
kevät 2011
Ari Alvasto ja Miika Vaarasuo
syksy 2011
Kone- ja metalli: TOP -ohjaajakoulutusta on järjestetty keväällä 2011 kaikille aloille. Koulutustarvetta kartoitetaan ja koulutusta järjestetään n. 4 tunnin pätkissä kone- ja metallialalla.
Educa Learn hankkeen puitteissa on luotu Excel -lomakkeisto, johon kirjataan opiskelijan oppimat ops -asiat koulussa ja TOP-jaksoilla. Tämä lomake soveltuu hyvin myös TOP -koulutukseen työpaikalla, koska siinä kysytään mm. eri ops -kohtien tärkeyttä yrityksessä.
Olemme soveltaneet laajennettua työssäoppimista opiskelijoille, jotka saavat palkkaa työstä tai soveltuvat paremmin työpaikan ympäristöön. Laajennettu malli on ollut suosittua tänä syksynä levyseppähitsaajilla. yksi koneistajaopiskelija tekee tutkintonsa työssäoppimalla, jollon TOP -osuus on 80-100 ov.
Kone ja metallialalle kehitetään mallia, jossa koneenasentajan tutkinto tehdään yrityslähöisesti siten, että kartoitetaan tarkasti yrityksen työpisteet ja niiden vaatimukset ops:iin nähden ja tehdään panotukset tämän mukaan. Opiskelijat kertävät eri työpisteet TOP -jaksojen aikana, jolloin he ovat valmiita siirtymään töihin ja olemaan tehokkaita alusta saakka. Tätä mallia on käytetty elintarvike alalla. Mallia on tarkoitus jalostaa myös muihin tutkintoihin. Työelämänedustajat voivat olla valitsemassa opiskelijoita tähän koulutusohjelmaan.

11.
Pirkanmaan ammattiopisto
Marika Peuraniemi



12.
Koulutuskeskus Salpaus
Heidi Sihvonen ja Maarit Kuosa
Kulttuuri:
Työpaja- kokeilu lähti tarpeesta ja opettajien aloitteesta kehitellä erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja laadukkaan työssäoppimisen mahdollistamiseksi käsityövaltaisilla aloilla.(”Ammattipajojen kehittäminen”) Käsi- ja taideteollisuus alalla työssäoppimispaikat ovat pääosin pieniä 1-3 hengen yrityksiä, joihin työssäoppijan ottaminen on haasteellista ja vaikeaa. Kaikki, opiskelijat eivät sijoitu työssäoppimaan Lahden talousalueelle vaan työssäoppimispaikat ovat hyvin kaukana esim. Inari, Joensuu, Kuopio jne. Opiskelijalle toiselle paikkakunnalle lähteminen on iso taloudellinen kysymys. Taitava opiskelija ei motivoidu, jos työssäoppimisen tehtävät ovat ns. hanttihommia, huippuopiskelijoille halutaan tarjota mahdollisuus kehittää osaamistaan (kultasepät)Työssäoppimispaikkojen vähyys koko valtakunnassa, vaikka alan ammattilaisia tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa (kaivertajat)
Erilaisia toteutusmalleja kultturialan työpajoissa:
1) Yrittäjäohjaaja Työpajassa – malli+ vertaistuki
2) Työnohjaaja Työpajassa - malli+ vertaistuki
3) Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Työpajan yhteydessä
4) Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 2 ov Työpajan yhteydessä
Kulttuuri:
HanHankkeen kokeilussa kaikki oppiminen tapahtuu käytännön työssä. Ohjaajan ja/tai yrittäjän opastuksella opiskelijat valmistavat työpajoissa myyntiin tai asiakkaan tilauksesta töitä, suunnittelevat, valmistavat, hinnoittelevat ja laittavat tuotteet esille, järjestävät mm. myyntinäyttelyitä, pakkaavat tuotteet suunnittelemiinsa myyntipakkauksiin jne. Opiskelija vastaa koko työprosessista alusta loppuun asti, ei vain joistakin työvaiheista tai pienistä kokonaisuuden osista. Yrittäjyys konkretisoituu, markkinointi samoin, asiakkaiden kanssa toimiminen toteutuu. Opittua teoriaa sovelletaan käytäntöön ja otetaan vastuu omasta työstä ja sen laadusta. Tuote pitää saada myytyä/markkinoitua asiakkaalle. Työpaikkaohjaajaksi kouluttautuminen tapahtuu käytännössä opiskelijoita ohjatessa ja ohjauksen lomassa sekä itsenäisin tehtävin.
TEKNIIKKA:
Sähkö
Oppilaitoksessamme sähköalan opiskelijoille on nyt luotu heille aivan uudenlainen laajennetun työssäoppimisen malli. Mallissa osalle opiskelijoita mahdollistuu työssäoppimisen määrän lisääntyminen. Työssäoppimistoiminnot ovat työelämälähtöisiä, mutta opetussuunnitelmallisesti määriteltyjä. Tämä kokeilu on laajennettavissa opiskelijakohtaisesti kaikille opiskelijoille.
Auto
Erityisesti laajennetun työssäoppimisen kokeilumallissa on otettu käyttöön TOP -päiväkirja. Päiväkirja on vasta valmistunut testattavaksi ja perustuu eri ajoneuvoasennuksen tutkinnon osissa osattaviin tehtäviin. Päiväkirjan toimivuutta testataan.
Toinen alan kokeilu kohdistuu yksilölliseen oppimispolkuun. Kokeilussa yksittäisiä opiskelijoita on työssäoppimimispaikalla kahtena päivänä viikossa, toiset kolmena päivänä viikossa. Tässä kokeiluun päätyneillä opiskelijoilla on hieman erilaisia opiskelun etenemiseen liittyviä ongelmia.
Kolmas alan kokeilu liittyi ensimmäisen vuoden opiskelijoiden auton rengastöihin. Kokeiluun osallistui eri aikoina kaksi 4 hengen ryhmää. Ideana tässä on, että opiskelijat oppisivat tekemään rengastöitä alan erikoisosaajien ohjauksessa.
Logistiikka
Ideana on, että kaksi opetusluokkaa yhdistetään niin, että puolet molemmista opetusluokista ovat työssäoppimassa. Koululle jäävien opiskelijoiden osalta yhdistetään nämä ryhmät yhdeksi päiväksi viikossa, jolloin toiselle opettajalle jää aikaa työssäoppijoiden ohjaukseen ja valvontaan. Tässä mallissa työelämän edustajille jää myös paljon vastuuta työssä oppimistoimintojen etenemisen varmistamiseen.
Toimintamalli vaatii erityisen paljon etukäteistyötä toiminnoista sopimisen, ohjaamisen ja vastuuttamisen osalta. Toiminnan käynnistämistä on edesauttanut aiempi hyvä yritysyhteistyö.
Sosiaali- ja terveys/mielenterveys ko
Työssäoppimisen laatua pystytään kehittämään sillä, että työssäoppimispaikat ja niiden käytänteet tulevat tutuiksi myös opettajille, joten oppilaiden ohjaaminen yksilölliseen toimintaan helpottuu. Oppilaat saavat suoraa palautetta toiminnastaan joko käytännössä työssäoppimispaikassa tai ”tunteiden peilin” välityksellä. Opettajien laatutyöskentely lisääntyy kun tuntee oppilaan yksilölliset tarpeet.
Mahdollistaa heikompitasoisten ja Hojks-opiskelijoiden riittävän tukemisen. Sosiaalinen media / verkkoalusta mahdollistaa uudella tavalla reaaliaikaisen opiskelija – opettaja yhteistyön sekä vertaistuen, koska opiskelijat saavat tukea / ideoita toisiltaan.
Kulttuuri:
Varmasti tullaan jatkossakin tarvitsemaan työpajatyyppistä toimintaa näillä nyt kokeilussa olleilla aloilla työssäoppimisen toteutukseen. Keskusteluja on käyty työpajatoiminnan vakiinnuttamisesta, mitään lupauksia ei ole kuitenkaan saatu/annettu. Laajuus 24 ov on pysyvä linjaus työssäoppimisen määrän alarajaksi Salpauksessa. Yksilöllisyys vahvistuu ammatillisessa peruskoulutuksessa ja sen toteutumiseen ammattipajat antavat lisää mahdollisuuksia sekä erityisen lahjakkaille että erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Ohjeistuksia käytännön toteutuksista ollaan laatimassa yksilöllisiin oppimispolkuihin. Rahoitusta työpajatoimintaan on tutkailtu tulevaisuutta varten mm. Työvoimahallinnon työelämävalmennuksen sektorilta.
Työpaja-malli vakiintuu kokeilussa mukana olleilla aloilla ja laajenee muihinkin ”pienten alojen” tutkintoihin, joihin on vaikea löytää työssäoppimispaikkaa. Yksilöllisyys lisääntyy tutkintojen suorittamisessa. Yrittäjyys nousee arvoonsa ja yhden hengen työpajoja ja yrityksiä syntyy. Opiskelun keskeyttämiset vähenevät,
TEKNIIKKA:
Hanke on saatu käynnistettyä melko hyvin,kuitenkin niin, että joiltain osin ollaan hyvin alkutaipaleella kun taas toiselta osin ollaan jo ratkaisemassa jatkuvaa toimivaa käytännettä.

13.
Winnova
Ari Ruusuranta
Opettajien työelämäjaksoja varten on tehty suunnitelmia ja laadittu tehtäväluettelo. Tehtäväluettelossa on muutamia pääkohtia joita opettaja yhdessä työpaikkaohjaajien ja yrityksen edustajien kanssa selvittää.
Niitä ovat:
1. Yritykseen tutustuminen
2. Näyttöjen suunnittelu
3. Tiedotus, uudet tutkintojen perusteet (OPS)
4. Työpaikkaohjaajakoulutus
5. Opiskelijoiden työssäoppimisjaksojen tavoitteet
6. Työssäoppimisjaksojen arviointi
7. Verkko-oppimismateriaalin suunnittelu ja kerääminen
Työpaikkaohjaajakoulutusta varten on suunniteltu etäkoulutusta ja SOME sovellusta.Työssäoppimisjaksoja varten opiskelijoille on Optimaan laadittu työssäoppimispäiväkirjapohja. Työpaikkaohjaajalle on annettu käyttäjätunnus ja salasana jolla hän pääsee tarkastamaan oppilaan raportit ja kommentoimaan niitä.
  • Opettajien työelämäjaksojen jatkumisen turvaaminen.
  • Opettaja on linkki oppilaitoksen ja työelämän välillä
  • On tehty suunnitelmia opettajien yritysvierailukäyntien jatkumiseksi

14.
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/Lapin ammattiopisto ja lapin matkailuopisto
Hellevi Tervo
Työpaikkaohjaajakoulutukseen on laadittu toimintamalli, jossa sovelletaan oppilaitoksen pedagogista strategiaa (SO-TE)
Työelämäyhteistyöpäivät liittyen työssäoppimiseen ja opetussuunnitelman laatimiseen (SO-TE)
Työelämälähtöisten oppimisherätteiden laatiminen yhdessä työelämän edustajien kanssa (SO-TE)
Opettajan työskentely opiskelijan kanssa työpaikalla (Kauppa opiskelijan työsalina, liiketalous)
Rakennusala:
Luonto- ja ympäristöala:
Matkailuala:
Työpaikkaohjaajakoulutuksen vieminen työpaikoille (SO-TE)
Työpaikkaohjaajakoulutuksen vakiinnuttaminen osaksi oppilaitoksen toimintasuunnitelmaa
Opettajien tukeminen laajennettuun työssäoppimiseen
Palautejärjestelmän kehittäminen
hellevi.tervo at lao.fi
15.
HYRIA
Pirkko Esko-Asikainen
Hyriassa on eri aloilla toteutettu työpaikkaohjaajakoulutsta, kuitenkin niin ettei vasen käsi tiedä mitä oikea tekee. Nyt ryhtiliike: laajennetun työssäoppimisen yhteyteen on otettu vastuu kerätä kaikilta Hyrian aloilta työpaikkaohjaajakoulutuksen tilanne ja kehittää yhtenäistä käytäntöä koko Hyriaan. Opettajien työssäoppimisjaksoja aletaan hyödyntää työpaikkaohjaajien kouluttamiseen.
Tavoitteena on laatia yhtenäistä "oppimateriaalia" jota kaikilla aloilla voidaan käyttää työpaikkaohjaajien tukemiseen ja ohjaamiseen. Mahdollisesti myös yhteistä työpaikkaohjaajakoulutuksen järjestämistä.
Ottaen huomioon myös erilainen oppija. Materiaalia selkokielellä koulun nettisivuille työpaikkaohjaajien saataville.

16.
Helsingin kaupungin palvelualojen oppilaitos
Heli Råglund
Helpa/hiusala
1. Ops:n mukaisen työssäoppimisen yhteydessä on kartoitettu yrityksiä, jolla olisi halua, tarvetta ja mahdollisuus ottaa opiskelijoita laajennettuun työssäoppimiseen
2. Teemojen sisällöistä on muokattu to-ohjaajalle selkolukuisemmat sisällöt ja "karsittu" pois ne sisällöt, jotka toteuteuvat koululla
3. Tavoite- ja arviointikeskusteluihin varataan laajennetussa to:ssa enemmän aikaa (n. tuplasti)
4. Teemapalautteet (arviointi) käydään tarkasti kohta kohdalta läpi to-ohjaajan, opiskelijan ja opettajan kesken. Opettaja täyttää teemapalautteen ja se tarkistetaan ja allekirjoitetaan. Tarvittaessa, jotain sisältöjä täydennetään vielä koulussa, jos to paikalla ei ole ollut mahdollisuutta toteuttaa
Toukokuussa on suunnitelmissa pitää Laajennetun to:n merkeissä info/palaute aamupäivä kiinnostuneille ja jo mukana oleville to-ohjaajille
- Kerätään palautetta, kehittämisideoita ja -toiveita
- Kartoitetaan millaista yhteydenpitoa kaivataan (sähköposti, henk.koht. käynnit, puhelin yms.) ja kuinka usein
- Infotaan laajennetusta to:sta, miten eroaa "normaalista" to:sta
- Palkitaan/kannustetaan työelämän edustajia tarjoamalla heille hemmottelua päivän aikana (kasvohoidot, hiusten tehohoidot)


Vantaan ammattiopisto
Varia
Kontio Hanna
syksy 2011




Keskuspuiston ammattiopisto
Heinineva Jenni
syksy 2011