Hankkeen toteutusta haitanneet seikat

Hankkeen toteutusta haitanneet seikat olivat hyvin samansuuntaiset eri hankkeissa. Keskeisimmiksi tekijöiksi nousivat taloudellinen taantuma ja yleinen työllisyystilanne, samanaikaisesta opetussuunnitelmatyöstä tms. johtuva aikapula sekä työn organisointiin liittyvät haasteet. Myös erilaiset toimijoiden tai yhteistyötahojen asenteet vaikuttavat merkittävästi hankkeiden käynnistymiseen.

Taulukko 2
Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeiden toteutusta haitannet seikat
Taloudelliseen taantumaan liittyvät
  • Yritysten mahdollisuus ottaa opiskelijoita
    • Entiset yhteistyökumppanit eivät voineet ottaa opiskelijoita
    • Piti luoda uusi verkosto
Ajankäyttöön ja resursoituun aikaan liittyvät
  • Samanaikainen opetussuunnitelmauudistustyö
  • Työn suunnittelu ja organisointi suhteessa teoriaopintoihin
    • Atto-aineet
    • Ammatilliset aineet
  • Lukujärjestystekniset syyt
  • Matkat työssäoppimispaikkoihin pidentyneet
Koulutusorganisaatioiden ja opetuksen rakenteisiin liittyvät
  • Jäykät rakenteet
  • Opetussuunnitelmien rakenteet
  • Organisaatiomuutokset
Muut hankkeiden edistymistä haitanneet seikat
  • Hankehenkilöstön vaihtuminen
  • Sitoutumattomuus ja negatiivinen asenne
  • Rahoituspäätösten ajankohta


Taloudelliseen taantumaan liittyvät tekijät

Taloudelliseen taantumaan liittyen työssäoppimisen laajennukset eivät ole kaikilta osin edenneet toivotulla tavalla. Joissakin tutkinnoissa taantuma esti kaavaillut työssäoppimisjaksot lähes kokonaan eikä tavoitteita sen vuoksi näiltä osin voitu saavuttaa. Kiristyneen työllisyystilanteen vuoksi yritysten mahdollisuus ottaa työssäoppijoita on pienempi. Joissain hankkeissa esim. suurimmat entiset yhteistyöyritykset, eivät ole ottaneet työssäoppijoita ollenkaan. Tämä on aiheuttanut esim. Ähtärin puualalla sen, että opiskelijat joutuvat useammin vaihtamaan työssäoppimispaikkaansa, jotta kaikki ammattitaidon osa-alueet saadaan opittua erikoistuneissa pienissä yrityksissä. Teollisuusaloilla taantuman vaikutus lienee muutoinkin muita alueita merkittävämpi.

Ajankäyttöön ja resursoituun aikaan liittyvät tekijät

Useassa hankkeessa koettiin haasteelliseksi löytää aikaa kehittämistoiminnalle. Opetussuunnitelmauudistus vie nyt monessa oppilaitoksessa aikaa ja on sitä kautta hidastanut laajennetun työssäoppimisen kokeilun käynnistymistä ja lisännyt opettajien kuormittumista. Lähes kaikissa kokeiluissa hanketta toteutetaan muun työn ohella. Tiukka aikataulu ja kuormittuminen muun työn osalta vaikeuttaa projektityöhön keskittymistä ja yhteisen ajan löytymistä. Myös työn organisointi ja suunnittelu suhteessa teoriaopetukseen on asettanut haasteita. Joillekin opettajille, muiden ryhmien samanaikainen teoriaopetus aiheutti ajankäyttöongelmia. Jos esim. projektikokoukset tai arvioinnit sattuvat pidettävien tuntien kanssa päällekkäin, joudutaan tunnit kuitenkin suunnittelemaan ja valmistelemaan sijaista varten, se teettää enemmän töitä kuin varsinainen tuntien valmistelu ja vie aikaa projektityöhön valmistautumiselta. Osalla opettajista on niin paljon tunteja, ettei yhteisiin kokouksiin ole voinut osallistua.

Eräässä hankkeessa, lukujärjestyksen koettiin laatiminen haasteelliseksi erityisesti silloin, kun koko ryhmä oli samanaikaisesti laajennetussa työssäoppimisessa. Eniten haasteita aiheutui atto-aineiden yhteen sovittamisesta laajennetun työssäoppimisen kanssa. Ajankäytön suhteen haasteita asettavat myös työssäoppimispaikkojen sijainti kaukana oppilaitoksesta. Eräissä hankkeissa matkat oppilaitoksen ja työssäoppimispaikkojen välillä ovat jonkin verran pidentyneet ja työssäoppijoiden ohjauskäynteihin kuluu enemmän aikaa. Tällöin ohjauskäynnit on pitänyt tarkkaan suunnitella etukäteen, mikä osaltaan on vienyt runsaasti aikaa. Myös työelämän edustajien aika on rajallista ja esim. Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän hankkeessa verkkomentorointi opiskelijoiden ohjaajille ei myöskään toteutunut suunnitellusti, koska ohjaajat eivät ehtineet käydä työaikana verkossa. Ainut aika, jolloin se olisi ollut mahdollista, oli yövuoron aikana.

Koulutusorganisaatioiden ja opetuksen rakenteisiin liittyvät tekijät

Koulutusorganisaatioiden jäykät rakenteet sekä tutkintoalojen ja oppilaitosten eriytyvät ja vaihtelevat käytänteet ovat hidastaneet toiminnan käynnistymistä. Tutkintoaloilla on ollut hieman erilaiset tavat toimia ja samoin niiden työssäoppimispaikat toimintatapoineen ovat keskenään hyvinkin erilaisia. Joissain oppilaitoksissa käytänteet ovat eronneet toisistaan erittäinkin merkittävästi. Esim. TTS Koulutuksen raportin perusteella yhtenäiseksi kehitetyt lomakkeistot ja ohjeistukset ovat tuoneet helpotusta tähän haasteeseen.

Myös opetussuunnitelmien rakenteet ovat saattaneet hankaloittaa laajennetun työssäoppimisen kokeiluja. Laajojen kokonaisuuksien suunnitteleminen on ollut haasteellista, jos opetussuunnitelma on rakentunut pienistä yksittäisistä opintojaksoista. Uusien tutkinnon perusteiden ja oppilaitoskohtaisten opetussuunnitelmien odotetaan tuovan helpotusta tähän haasteeseen. Opintojen suunnittelua ja opiskelijoiden Hopsien laadintaa on hankaloittanut se, että opintokortit eivät ole ajan tasalla. Tämä hämmentää opiskelijoita ja vaikeuttaa henkilökohtaistettua suunnittelua.

Haasteellisiksi on koettu myös organisaatiomuutokset ja tai esimiehen vaihtuminen kesken hankekauden. Organisaatiomuutokset ja fuusioitumiset vievät toimijoiden aikaa ja resursseja ja usein aiheuttavat uudelleenorganisoitumista myös hankeryhmän sisällä.

Muut hankkeiden edistymistä haitanneet tekijät

Opetus- ja hankehenkilöstöön liittyvistä hankkeen edistymistä haitanneista tekijöistä raporteissa nousee esiin hankehenkilöstön vaihtuminen. Esim. Raumalla toteutusta on haitannut projektihenkilöstön vaihtuminen. Eräissä muissa hankkeissa osa projektihenkilöistä on vaihtunut tai aloittanut vasta muiden jälkeen, joten perehdyttämistä on pitänyt tehdä useaan otteeseen. Myös toimijoiden odottamattomat sairaslomat ovat hidastaneet toteutusta. Opettajien ja oppilaitoksen johdon sitoutumattomuus tai negatiivinen asennoituminen kokeilua kohtaan ovat olleen ongelmina hankkeen toteuttamisessa.

Hankerahoituspäätösten viivästyminen osaltaan hankaloitti suunnittelua ja hankkeiden käynnistymistä. Rahoituspäätökset tulivat kesken lukukauden, jolloin oli vaikeuksia rekrytoida opettajia hankkeeseen. Opettajien työt suunnitellaan yleensä lukuvuodeksi kerrallaan ja heidän irrottaminen opetuksesta projektin töihin kesken lukuvuoden on hankalaa.

Paluu Sisällys -sivulle