Työryhmän muistiot






==

Lyhyt kuvaus mallista

  • Mitä työssäoppimisen laajentaminen tai opintojen työvaltaistaminen tarkoittaa? Mikä laajenee, missä vaiheessa ja kuinka paljon?
  • Miten toiminta eroaa normaaleista käytänteistä?
  • Koskeeko laajentaminen yhtä opiskelijaa, osaa opiskelijoista vai koko ryhmää?
    • Soveltuu yksittäisille opiskelijoille sekä ryhmälle
  • Kenelle? Mistä syystä?
  • Millainen alueellinen vaikuttavuus toiminnalla on?
- Silloin , kun ollaan yritysten kanssa yhteistyössä, siitä seuraa luonnollisesti alueellista vaikuttavuutta!
  • Miten toiminta tukee nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista tai ennaltaehkäisee syrjäytymistä?
-Laajasti ajateltuna tukee, mutta tämä malli on tarkoitettu enemmän niille opiskelijoille, joilla on mahdollisuuksia edetä opinnoissaan muita nopeammin.
Toisaalta on esimerkejä siitä, että malli sopii työvaltaista opiskelua tarvitsevalle opiskelijalle. Tällöin opettaja on pystynyt yhdistämään erilaisuutta myönteisesti: ylioppilas, jolla ei ole käytännön osaamista ja nuori, joka on oppinut asioita muualla ja jota ei teoria paljoakaan kiinnosta. Molemmat "tarvitsevat toisiaan"!

Prosessi








4.12.2012 seuraava versio prosessista:

Opiskelija
Opettajat
Oppimisen tukipalvelut
Työnantaja
Työpaikkaohjaaja
Joku muu,kuka?
Kun tarve herää
Voimakas tarve tekemiseen; teorian liittäminen käytäntöön
Yhteydenotto ryhmänohjaajaan
Oltava valmiudet, tahtotila/ resurssit toteuttaa yksilöllisiä opintopolkuja,
tiedottaminen eri osapuolille

Yhteyden otto oppilaitokseen kun mahdollisuus/tarve työssäoppijoiden sijoittamiseen syntyy
Työnantaja sopii työpaikkaohjaajan kanssa
Koulutuksen järjestäjän valmiudet?
Prosessin suunnittelu-
vaiheessa

Järjestää suunnittelupalaverin, missä mukana ryhmänohjaaja, ammattiaineiden ja mahdollisesti atto-opettaja, opo,opiskelija
Varmistaa tutkinnon osan/osien ammattitaitovaatimusten vastaavuuden työtehtäviin
Tiedon välittäminen
Kartoittaa lisätuen tarpeen ja mahdollisuudet.Ohjausjärjestelmät, menetelmät ja koulutus
Hops, hojks, tarvittaessa ohr.


Huoltaja mukaan suunnitteluun.
Prosessin alussa
Hops ja työssäoppimisen ja AOS- näyttöjen suunnitelma yhdessä opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa.
Hops ja työssäoppimisen ja AOS- näyttöjen suunnitelma yhdessä opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa.
Sopii ohjausmenetelmät ja välineet sekä ajoitukset
ALOITUSKESKUSTELU
Joustavan toiminnan mahdollstavat järjestelmät
Selvittää, informoi mahdollisuuksista joihin on valmis sitoutumaan.
AloituskeskusteluPerehdytys yritystaso
Hops ja työssäoppimisen ja AOS- näyttöjen suunnitelma yhdessä opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa.
AloituskeskusteluTyöhön perehdyttäminen/ohjaus
Perehtyy tutkinnon osien tavoitteisiin ja informoi käytännön toteutusmahdollisuuksista.

Prosessin aikana
Toimii suunnitelman mukaisesti. Raportoi, dokumentoi ja arvioi omaa oppimistaan.
Laatii takennetun AOS-näyttösuunnitelman yhdessä työpaikkaohjaajan kanssa
Oppimisen arviointi/ itsearviointi
Ammattiosaamisen näyttö
Seuraa toteutusta, ohjaa ja arvioi oppimista.Antaa palautetta ja motivoi.Ohjauskäynnit (lähes viikottain!) ja ohjaus some.
AOS- näyttösuunnitelman hyväksyminen.
Oppimisen arviointi/ palaute, ohjaus AOS- näyttöön
Ammattiosaamisen näytön arviointi

Huomioi työn suunnitelussa ja johdossa oppimistavoitteet.
AOS- näytön huomioiminen työsuunnitelmissa ja työnjohdossa.
AOS-näyttösuunnitelman laatimisessa avustaminen. Työtehtävien suunnittelu kattavan näytön mahdollistamiseksi.
Oppimisen arviointi/ palaute
Ammattiosaamisen näytön arviointi

Prosessin loppuessa
Arviointikeskustelu
Itsearviointi ja palaute
Arviointikeskustelu
(päättää AOS- näytön arvosanasta)
Arviointiaineiston dokumentointi. Todistukset.
Palaute työssäoppimisjakson onnistumisesta.
Arviointikeskustelu
Palaute opiskelijalle ja opettajalle.

Prosessin jälkeen

Palaute, arviointi. Reflektointi ja kehittämisesitykset.











Tarkoitus on, että alla olevat kysymykset huomioidaan edellisessä taulukossa
Ohjaus
  • • Kuka opiskelijaa ohjaa?
  • • Missä vaiheessa opiskelijaa ohjataan (frekvenssi)?
  • • Miten opiskelijaa ohjataan?
  • • Millä välineillä ja millä tavoin opiskelijaa ohjataan?
Arviointi
  • • Miten arviointi tapahtuu? (missä vaiheessa ja millä välineillä?)
  • • Kuka arvioi oppimista?
  • • Kuka arvioi osaamista?
  • • Miten nämä erotetaan toisistaan? Onko osaamisen arviointiin kehitetty menetelmiä, välineitä….
  • • Miten varmistetaan, että arviointi tapahtuu tutkinnon perusteiden kriteerien mukaisesti?
  • • Miten opiskelijan itsearviointi toteutetaan?
Muuta
• Miten varmistetaan, että oppijalla on mahdollisuus oppia tutkinnon perustieden tavoitteiden mukaisia asioita työpaikalla?
• Millä perustein työssäoppimispaikka valitaan?
Miten työssäoppimisen tavoitteet määritellään, kuka ne määrittelee?
• Miten opiskelijan oppiminen / oppimisprosessi dokumentoidaan?
• Miten tiedonkulku eri toimijoiden välillä varmistetaan? (Toimijoilla tarkoitetaan kaikkia niitä henkilöitä, joita prosessi koskee)

Mallin käyttöönotto ja edellytykset


  • Mitä tämä malli vaatii resursseilta (taloudelliset, henkilö työmäärä, aika suunnitteluun, yhteistyöhön, laitteet jne.)?
    • o mitkä ovat vaihtoehtoiset tavat organisoida resurssien näkökulmasta?
    • o Resurssointi niin että ohjausaika on todella mahdollisuus käyttää- lukujärjestyksen laadinnanssa huomioitava
    • o valtionrahoitus joustavammaksi; rahoitus ei rankaise nopeammasta etenemisestä toisaalta mahdollistaa työllistymismahdollisuuksien paranemisperusteella laajemmatkin opinnot.
    • o oppimisen ohjaus; helppokäyttöiset ja joustavat verkkoratkaisut jotka mahdollistavat seurannan, jatkuvuuden ja vertaisoppimisen
    • o sähköinen oppimispäiväkirja, oppimistehtävät (reflektointi ja soveltaminen)- helppokäyttöinen
    • o oppilaille ja työpaikkaohjaajille työkalut jotka mahdollistavat sähköisen kommunikoinnin. HELPPOKÄYTTÖISYYS
    • o kehittyneet ohjausvälineet ja laajempi työssäoppiminen ensisijaisesti laatu ei säästökysymys. – taloudellinen tulos paranee paremman läpäisyn kautta.
    • o työpaikkojen hyödyntäminen opettajajohtoisena opetusympäristöinä (kriteerit ja sopimukset) alakohtainen harkinta
    • o työelämän asiantuntemuksen hyödyntäminen opetuksessa - vertaisoppimisessa



        • Miten malli voidaan ottaa käyttöön osaksi organisaation toimintaa?
          • o luottamuksellinen ja tavoitteellinen yhteistyö
          • o työelämän rajoitteiden ymmärtäminen
          • o vastavuoroisuus (win-win-win)
          • o henkilökohtaiset suhteet organisaatioiden eri tasoilla
        • Edellyttääkö mallin käyttöönotto toimijoilta jotain erityisosaamista / asennoitumista?
          • o johdon työelämäjaksot (opetus, työelämä)

4.12.2012 lisätty seuraavat:
RAKENTEET
Rahoitusrakenteet, virkaehtosopimukset yms. saatava sellaisiksi, että tukevat yksilöllisiä ratkaisuja.
Valtionrahoitus joustavammaksi; laskentapäiviä lisää, jotta nopeasti etenevät huomioidaan
Rakenteiden pitäisi tukea operatiivista toimintaa – opetus edellä, ei tilat tai järjestelmät Opiskelijahallintajärjestelmät rajoittavat kehittämistä
Työnjako
Nuorten ja aikuiskoulutuksen aito, joustava yhteistyö (näytöt, arvioinnit, opetus)
Työelämän asiantuntemuksen hyödyntäminen opetuksessa – vertaisoppimisessa
Lukujärjestys
Resurssointi niin että ohjausaika on todella mahdollisuus käyttää- lukujärjestyksen laadinnanssa huomioitava
Modulointi
Yksi suunnitelma ei riitä; erilaisten suunnitelmien tarve
Työnkuvat
Kansainvälistyminen laajenee koko ajan - opettajien kansainväliset kontaktit
Koordinointi ja suunnittelu lisääntyvät opettajien työssä sekä opetuksen ja ohjaamisen henkilökohtaistaminen (opettajan pedagoginen johtajuus)
Opiskelijoille ja työpaikkaohjaajille työkalut, jotka mahdollistavat sähköisen kommunikoinnin. HELPPOKÄYTTÖISYYS

RESURSSIT
Tasapainotettu mittaristo laadukkaan toiminnan varmistamiseksi; (asiakas, henkilöstö, yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja talous näkökulmat)
Aika

Henkilömäärä
Ikärakenne
Laitteet
Yhteiskäyttö/ eri kouluasteet ja työelämä
Erityisosaaminen


PEDAGOGINEN JOHTAMINEN
Tahtotila ja asenne; johdon sitoutuminen joustaviin ratkaisuihin
Yhteys oppilaitoksen toimintaan ja opetuksen kehittämiseen kaikilla tasoilla yhteinen näkemys (rehtori, kj, kp, opettaja, hallinto)
Strateginen johtaminen ja linjaukset
Pedagoginen strategia päästrategiaja muut strategiset ratkaisut tukevat
Henkilöstön osaamisen kehittäminen
Opettajuuden muutokset; laajat verkostot, osaamisen jatkuva päivitys, yhdessä tekemisen kulttuuri, tiedon kaatamisesta oppimisprosessin hallintaa (ohjaukseen) yhteisopettajuus, työelämäjaksot (vko / lukuvuosi, kk/ 3v tms
henkilöstön osaamisen kehittäminen; tulevaisuuden ennakointi, muuttuva opettajuus
Prosessin johtaminen

Muutosjohtaminen

Edut ja Haasteet eri toimijoiden näkökulmasta


YRITYSYHTEISTYÖMALLIN SWOT

OPISKELIJA
OPETTAJA
OPPIMISEN TUKIPALVELUT
KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ
TYÖNANTAJA
TYÖPAIKKAOHJAAJA
MUU
VAHVUUDET
- Valmiimpi työelämään - Työllistymään- Opiskeluaika lyhenee- Verkostoituu jo opiskelu-aikana- Motivoivaa, tekemällä oppimista- Elinikäisen oppimisen avaintaidot paranevat- Vertaistuki, vertaisoppimista- Opiskelija voi oppia laajempia kokonaisuuksia, kun on jatkuvasti osan viikosta työpaikallaWIN
- Oppimis- ja kehittämiskumppanuuksia- Ryhmän pienentyessä opetus yksilöllisempääWIN
- Haasteita ja monipuolisuutta työtehtäviin- Henkilökohtaistaminen mahdollistuuWIN
- Yhteistyö syvällisempää ja konkreettisempaa- Vastavuoroisuus- Työelämälähtöisyyden varmistaminen- Hiljaisen tiedon siirtyminenWIN-WIN-WIN
- Osaavaa työvoimaa- Apukäsiä- Olla aikaansa edellä- Imago paranee- Kilpailukyky paranee- Hiljaisen tiedon siirtyminenWIN
- Oppimis- ja kehittämiskumppanuuksia- Koulutusta (muutakin kuin TPO-koulutusta)- Hiljaisen tiedon siirtyminenWIN
- Yhteiskunnallinen vaikuttavuus- Kodin ja koulun välinen yhteistyö saa myönteisiä kokemuksiaWIN
HEIKKOUDET
- Alakohtaisuus, ei sovi, voi tarjota kaikille opiskelijoille (poikkeuksia on!)ryhmän tuki voi vähentyä- Opintojen kokonaisuuden hallinta voi olla haasteellista! (teoria ja käytäntö)
- Ei Sovi kaikille- Opettajien valmiudet, osaaminen, asenne ei kaikilla kohdallaan.- Vaatii jatkuvaa tsekkaamista, miten tutkinnon osan/osien ammattitaitovaatimukset ja työtehtävät vastaavat/kohtaavat
- Ei osaamista/halua joustaviin ratkaisuihin- Opiskelijahallintajärjes-telmien jäykkyys nopeisiin muutoksiin
- Vaatii pedagogista johtajuutta toiminnan eri tasoilla edellytyksistä (johto) opettajan toimintaan- Vaatii jatkuvuutta yhteistyöltä
- Kaikkea ei voi siirtää työelämään
- Voi olla kiire, työpaineet- Muun työyhteisön tuki voi puuttua- Ei ole mahdollisuutta vuorovaikutukseen sosiaalisen median välityksellä.
- Rahoitus rakenteet ja virkaehtosopimukset eivät tue- Työssäoppimispaik-kojen laatu?
MAHDOLLISUUDET
- Mahdollisuus oma-aloitteisille, vastuullisille opiskelijoille- Nuoremmat ja vanhemmat opiskelijat työpareina- Oppimispäiväkirja (esim. portfolio, blogi)- Järkevät oppimistehtävät
- Ajantasaista osaamista- Kehittymismahdollisuuksia uralla- Työn iloa, mielekkyyttä- Oppimisen seurantaa ja jatkuvuutta- Läpinäkyvyyttä- Voi seurata yhdessä sovitussa paikassa verkossa- Yhteissuunnittelu
- Työn mielekkyyttä- KehittymismahdollisuuksiaYhteissuunnittelu
- Koneet, laitteet, välineet ajantasaiset työelämässä- Resurssit säästyy, kun ei tarvitse tehdä kalliita investointeja- Saa työelämän edustajia mukaan oppilaitoksen kehittämistyöhönYhteissuunnittelu
- Saa osaavaa, nuorta työvoimaaYhteissuunnittelu
- Saa olla vuorovaikutuksessa motivoituneiden nuorten kanssa- Saa oppia yhdessä- Opiskelijakin voi opettaa TOP-ohjaajalle: esim. SOMEYhteissuunnittelu
- Yhteiskuntatakuu – koulutustakuu- Erilaiset oppimismahdollisuudet
UHAT
- Teoria ja käytäntö eivät kohtaa

- Asenne ei ok- Välittäminen opiskelijan yksilöllisistä opintopoluista puuttuu!
- Suhdanteiden vaihtuvuus- Lama- Liian yksipuolinen yritysrakenne-työtehtävät- Koulutuksenjärjestäjän ja työnantajan intressit eivät kohtaa koulutuksen järjestämisessä (työnantaja voi haluta liian räätälöityä koulutusta vrt. OPS.Koulutuksen järjestäjää koskeva:- Lainsäädäntö ei ajan tasalla
- Kiire, työpaine- Työyhteisön ja johdon tuki puuttuu
- Kiirehditäänkö liikaa valmistumista, laadun kustannuksella (nuoret tarvitsevat aikaa ammatilliseen kasvuun ja identiteetin kehittymiseen).